Vuorokausi vaihtui keskiviikosta torstaiksi: tänään lähtisimme kauan odotetulle opintomatkalle Pariisiin. Jokainen järkevä olisi tietenkin laittanut nukkumaan jo iltauutisten jälkeen, mutta meillä jännitys ja odotus veivät unihiekan silmistä. Kahden ja puolen tunnin torkkumisen jälkeen herätyskello antoi luvan nousta ja lähteä kohti Oulunsaloa.

Välilaskun teimme Tukholmaan, jossa nautimme ruhtinaallisen ja maittavan aamiaisen, kiertelimme joulukoristeiden täyttämiä lentokenttäkauppoja ja odottelimme malttamattomina jatkolentoa, joka veisi meidän perille Pariisiin. Osa meistä keskittyi odottelun aikana olennaiseen – jatkoi kesken jääneitä uniaan.

Charles de Gaullen lentokentältä ajoimme Roissybussilla Opéran pysäkille, josta kävelimme hanhenmarssia kohti hotellia: Marjo oli ryhmämme ”nenä” ja luki karttaa ja johti jonoa ja Hanna heilui ”häntänä” jonon perässä.

Hotellimme sijaitsee Sacre Coeur –kirkon lähistöllä, kitarakauppoja pursuavalla kadulla. Hotellihuoneet on sijoitettu vanhaan taloon niin eksoottisesti, että allekirjoittaneilla kesti pitkä tovi löytää oma huoneensa. Etsimme huonetta 701 jokaisesta mahdollisesta paikasta, kurkkasipa Hanna jopa käytävällä sijaitsevaan vaatekomeroonkin. Emme ihan varmaksi tiedä, onko kyseessä ranskalainen logiikka, mutta lopulta oven 601 takaa löytyi kapea portaikko, jonka päästä löytyi ullakkohuone 701: Sacre Coeur Suite. Ja panoraamanäköala kuuluisalle kirkolle korvasi vaivannäön moninkertaisesti.

Pienen hengähdystauon jälkeen lähdimme etsimään ruokapaikkaa. Ja niin kuin aina kun on kova nälkä, sopivaa ruokapaikkaa ei tuntunut löytyvän mistään. Olimme ihan liian aikaisin liikkeellä (viiden aikaan) ja ravintolat olivat vielä kiinni. Huomionarvoista oli myös se, että emme löytäneet yhtään ainoaa pikaruokaketjun ravintolaa. Lopulta jakauduimme kahteen ryhmään: Marjo ja abitytöt ja Ida ruokailivat Le Royal -bistrossa ja Hanna, loput kakkoset ja Paavo nauttivat pizzansa ja pastansa Tivoli-nimisessä ravintolassa.

Mahat pullollaan lähdimme sitten vielä tutustumaan iltavalaistuksessa paistattelevaan Pariisin keskustaan. Iltavalaistuksessa hehkuva Oopperatalo, Place Vendômen luksusliikkeet, upeat jouluvalaistukset ja välkkyvä Eiffel-torni saivat reissulaiset huokaisemaan ääneen lausahduksia onnesta ja kokemuksemme ainutlaatuisuudesta. Tuileries-puiston kautta pääsimme ihailemaan Concorde-aukion maailmanpyörää ja luomaan ensisilmäyksen Champs Elyséen upeaan aurinkosähköllä toimivaan jouluvalaistukseen. Kaiken tämän keskellä jokainen tunsi todella olevansa myös sydämellään Pariisissa.

Porukan hajauduttua lompsimaan omia teitään kohti hotellia osa meistä kävi jo vilkaisemassa Champs Elyséen joulukojujakin – ja totesi myytävänä olevan kaikkea aivan ihanaa! Etenkin käsityöläistorin lämminsydämisen taiteilijan kanssa  käyty keskustelu jäi mieleen. Lopulta Pariisin marraskuukin sai varpaat ja nenät palelemaan ja pitkä päivä sai hotellissa odottavan lämpimän suihkun ja pehmeän sängyn tuntumaan ylitsepääsemättömän houkuttelevalta.

Huomenna meitä odottavat uudet seikkailut! Bonne nuit!

Hanna ja Marjo – häntä ja nenä

Mainokset